maanantai 6. elokuuta 2012

Compagnieshaven (Alankomaat)

Päivämme alkoi rauhallisesti. Laskujemme mukaan meidän olisi tullut lähteä Harlingenistä puolenpäivän aikoihin. Huomasimme kuitenkin,että useat veneet jonottivat sillan aukeamista kello kymmenen aikoihin päästäkseen ulos satamasta. Kävin kysymässä viereissämme odottavan veneen kipparilta tilannetta ja hän kertoi, että satamasta tulee lähteä ennen puolta päivää. Tämä siksi, että tänään tulisi nk. tulvavuoksi (high tide) jolloin kaupunkiin johtavat sulut laitetaan kiinni. Siinä emme pitkään jahkailleet, vaan hyppäsimme mukaan letkaan.

Ajelimme lähteneen letkan viimeisenä kohti sulkua, jonka takana alkaisi IJselmeer. Matkamme (n. 7 mailia) Wattimeren matalien osien yli meni mukavasti, mutta huomasimme, että emme päässeet sulkuun muun letkan mukana, vaan jouduimme kolmen veneen kanssa odottamaan seuraavaa sulutusta odotusalueella.

Odotusalueen laituri oli jaettu kahteen osaan joista ensimmäinen kuului kaupallisille veneille ja toinen huviveneille. Me laitoimme veneemme merkitylle alueelle heti toisena. Siinä sulutusta odotellessa toinen Harlingenistä lähtenyt venejoukko (noin 30 venettä) saavutti meidät ja kappas kummaa, suurin osa näistä ajoi ohitsemme kaupallisille aluksille tarkoitettuun osioon, eli meidän edelle. Tuuli oli tyyntynyt ja sanoin Markulle, että lähdetään liplattelemaan altaaseen, jotta pääsemme nyt sulkuun, sillä täällä viimeisenä parkissaolijana saisimme jälleen jäädä sulutuksen ulkopuolelle.

Lähdimme liplattelemaan ja jonkin ajan kuluttua vihreä valo syttyikin merkiksi siitä, että kohta sulku aukeaisi ja silloin pärähtivät kaikki veneet käyntiin. Todellinen kilpajuoksu sululle alkoi. Onneksi meillä on rautavene. Eräs töykeä paikallinen tuli kaasupohjassa meitä kohti ja syytti meitä etuilusta. Valittavasti hän ei selityksistä huolimatta nähnyt nenäänsä pidemmälle, sillä todellisuudessa hän etuili meitä tullessaan toisessa ryhmässä laituriin ja laittamalla veneensä meidän eteen kaupallisten alusten laituriin. Minua harmitti...

No sulkuja oli edessämme kaksi ja niihin koitimme ahtautua. Me pääsimme hyvin sulkuun ja sen laidalle, mutta sitten kävikin rytinää, kun kukaan ei halunnut jäädä ulkopuolelle. Siellä Bavariat, Elanit, Hallbergit ym. kolisivat yhteen... Viereemme parkkeerasi mukava paikallinen pariskunta jonka kanssa päädyimme juttusille. Nyt he ovat meidän kyljessä parkissa täällä satamassa. Juuri poistuivat veneeltämme jossa he ovat usean tunnin ajan neuvoneet meille hyviä kulkureittejä. Palataan kohta takaisin.

Sulun jälkeen seurasimme pariskuntaa koko matkan matalan IJselmeerin halki aina tänne satamaan. Kuka muuten tietää, mitä erikoista liittyy tähän matalaan, mutta laajaan IJselmeeriin? Vastaus: hollantilaiset ovat 30-luvulla padonneet vesialtaan irti Pohjanmerestä. Tämän jälkeen aluetta on kuivattu ja paljastunut maa-ala on otettu käyttöön. Nykyään IJselmeer muodostaa merkittävän makeanveden lähteen paikallisille maanviljelijöille ja talouksille.

Nyt olemme Compagnieshavenin satamassa joka sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Amsterdamista. Saavuimme satamaan uusien tuttavuuksiemme perässä. Satamassa kävi ilmi, että meidän tulee kysyä paikkaa satamapäälliköltä (satamassa päälle 300 vierasvenepaikkaa). Tuttavat menivät ensin ja me perässä. Satamapäällikkö seisoi laiturilla ja hän oli suorastaan innoissaan, kun sai Suomalaisia vieraakseen. Saimme sataman parhaan paikan (tämän lisäksi hän antoi meille kirjan, jossa kerrotaan sataman historiasta kotiin vietäväksi ja esitteli hän komeaa siniristilippuakin, jonka aikoi heti ensimmäisenä aamulla nostaa salkoon). Vieressämme on satamarakennus suihkuineen ja satamakonttoreineen. Hinta laskettiin jälleen samoin perustein. Pituus ja leveys erikseen vaikuttivat hintaan. Suihku oli todella siisti ja eurolla sai ruhtinaallisen 8 minuutin suihkun. Polttoaine täällä on kallista, vaikka oletimme, että Hollannissa se olisi edullista. Litra dieseliä maksaa 1,61 euroa.

Sovimme naapuriveneen kanssa, että jatkamme yhdessä matkaamme Amsterdamiin kello kymmeneltä. Vuorossa on jännittävä päivä. Paljon sulkuja, paljon siltoja ja ennen kaikkea paljon veneilijöitä. Miksi näin paljon veneilijöitä? Vastaus: lomakausi päättyy täällä niinkuin Suomessa ja nyt kaikki haluavat vauhdilla kotiin. Pariskunta kuitenkin antoi meillä veneruuhkaan vihjeen: "huutakaa, että steel, steel steel ja kaikki väistävät, tai ainakin varovat :) )

Nyt huomiseen...hyvää yötä!

Ps. Hollantilaiset ovat kertoneet, että kesä on ollut huonoin vuosi kymmeniin, sillä joka päivä on satanut. Olemme totta tosiaan saaneet päähämme joka päivä sadekuuron, tai useamman, mutta välissä on paistanut aina aurinko. Minä olen lohduttanut heitä sanomalla, että nauttikaahan silti, sillä Suomessa harvat päivät ovat niin lämpimiä, että vesisateet otetaan vastaan bikinit päällä ja silti on kuuma :)