keskiviikko 15. elokuuta 2012

Brighton (Iso-Britannia)

Heips,

Markun suunnitelmasta poiketen päädyimme heikosta tuulesta johtuen sinne, minne minä halusin mennä, Brightoniin. Tämä oli aivan vahingon saattelemaa, sillä minä olin jo henkisesti hyväksynyt tilanteen, että en kaupunkiin nyt menomatkalla pääse, vaan se jäisi odottamaan paluulinjaa Karibialta :) mutta jee, täältä tullaan!

Brighton ("gay capital of Europe", kuten pilottikirjamme mainostaa) näytti jo horisontissa suuremmalta kaupungilta. 1200 veneen satama ympäröivine casinoineen ja ostoskeskuksineen vahvistivat tämän luulon todeksi. Ei Brighton mikään jätti kaupunki ole, mutta merkittävä turistikaupunki, ainakin paikallisesti, ollen tunnin ajomatkan päässä Lontoosta.

Saimme veneemme ottipaikalle, koska olimme niin ajoissa satamassa. Koko matkan näillä leveyspiireillä olen kokenut tulevani kaukaa, sillä suurin osa ulkomaisista vierasveneistä kantaa täällä tällä hetkellä Hollannin, tai Belgian lippua (harvemmin enää Saksan). Nyt kuitenkin rauhassa istuskelin veneen kannella ja pohdiskelin naapuriveneen Britannian lipulta näyttävää lippua. Sitten tajusin, että kyseinen vene oli Australiasta! Ok, siis todella kaukaa!

Koska meillä aikaisemmasta blogitekstistä poiketen olikin koko päivä aikaa, lähdimme tutustumaan paikkoihin. Brighton Marina on ihan oma maailmansa varsinaisen kaupungin laidalla. Täältä löytyvät suuret casinot, kauppakeskukset ja ravintolat, joita etenkin veneilijöiden on helppo hyödyntää. Alue hintoineen palvelee luonnollisesti mielellään myös pulleamman pörssin omaavia henkilöitä ja tämän me mm. huomasimme Italialaisen ravintolan habituksesta (katso kuva), palvelusta ja tottahan toki myös hintalapusta ;) Ikinä ei pidä lähteä etsimään ravintolaa suunnaton nälkä mahassaan, sillä silloin voi käydä köpelösti. Tämä ravintola oli aivan liian hieno... ainakin lapsillemme :) valkoiset matot, valkoiset penkinpäälliset, valkoiset pöytäliinat jne. Onneksi ravintolassa lounastava väki omasi t-paitoja ja shortseja, niin emme sentään vaatetukseltamme poikenneet mahdottomasti muusta porukasta. Energia kului syömisen sijasta lasten paimentamiseen, jotta aidon Pasta Bolognesen jälkeen olisivat penkit edes vähän vielä valkoiset ;) Ruoka oli kuiten erinomaista, samoin palvelu. Joten kiitos ja kumarrus siitä!

Päivä oli helteinen ja hikipisarat peittivät kasvojamne. Kiertelimme muutamia kauppoja ja löysimme vihdoin mm. vieraslipunkin vanttiimme. Ilma oli kuiten niin helteinen, että kylmien juomien jälkeen Markku palasi lasten kanssa veneelle ja minä lähdin tutustumaan kovin mainostettuun Asda superstoreen... Ja olihan se taas aikamoinen ruokakauppa! Punnan maksoi puolikiloa mansikoita, puoli kiloa persikoita, puoli kiloa porkkanoita jne. En nyt hintalapun loppulukeman jälkeen kuitenkaan osaa arvioida oliko kauppa kuinka paljon edullisempi kuin Suomessa, sillä punnat hieman hämäävät minua. Mutta mansikoita saimme kuitenkin illan mutustella ja olihan lapsilla muikeat suut:)

Kaupan jälkeen siivoilimme seuraavan päivän murskypurjehdusta ajatellen ja kävimme suihkussa jälleen aivan "uuden" näköisessä suihkussa. Suihkut olivat tällä kertaa rakennettu suuren aallonmurtajan päälle (sellaisen mitä näet amerikkalaisissa sarjoissa, jotka on kuvattu esim. Malibussa). Suihkut olivat unisex-mallia, eli miehet ja naiset käyttivät samoja suihkuja. Nyt lukija miettii, että ohoh! No niin minäkin mietin, kun luin pilotistamme asiasta. Kirjassa kuitenkin mainittiin, että ujoimmat suihkuttelijat voivat käyttää ainoastaan miehille, tai naisille tarkoitettuja suihkuja. Kävin kuitenkin uteliaisuuttani kurkistamassa näihin unisex suihkuihin ja pöh! Siellähän oli omat kopit kaikille kävijöille. Kukahan on niin ujo, että ei uskalla käyttää suohkukoppia, jonka viereisessä kopissa mahdollisesti toisen sukupuolen edustaja pesee itseään? Kyllä nämä on ujoja! Nooh... ne on niitä kulttuurieroja... No, me kuiten hyödynsimme tyytyväisinä näitä laivasuihkun näköisiä koppeja ja tulimme puhtaiksi!

Unta ei illalla tarvinut pitkään houkutella. Aamulla lähtö tapahtuisi kuuden aikoihin, jotta kerkeäisimme mahdollisimman pitkälle ennen luvattua myrskyä ja ukkosta...

Onnistuimmeko? Se selviää illalla, kun jaksan mahdollusesti päivittää päivämme matkan yhteen olympialaisten tapahtumapaikkaan... Portsmouthiin.