Yöllä saavuimme ankkuriin Anse Fidelling-poukamaan. Keinuttava yö, mutta yöllähän se ei haittaa :)
Aamulla siirryimme snorklailemaan kauniiseen Anse a Cointe poukamaan. Koitimme ankkuroitua lähelle rantaa, mutta ankkurimme ei pitänyt kovassa tuulessa ja valusimme vauhdilla taaksepäin. Ankkuroiduimme uudestaan ja vedätimme ankkuria moottorilla kuten Mildin Keijo :) metsähallitukselta on meille opettanut. Nyt ankkuri tuntui pitävän. Laitoimme varalta myös toisen ankkurin.
Näistä valmisteluista huolimatta ilman "äksöniä" emme selvinneet...
Snorklailu oli mahtavaa. Vesi turkoosin vihreää ja paljon kaloja. Ihailimme Aatoksen kanssa sinisten pikkukalojen ryhmää ja valkoista pallokalaa joka pullisteli meille, kun osoittelimme sitä sormillamme. Kiviä kääntelemällä näimme meritähtiä ja innokkaita pikkukaloja, jotka kiittelivät kivien kääntelijöitä maittavasta uudesta ateriasta :)
Kun vesi alkoi kylmettämään päätimme lähteä takaisin veneelle. Saimme kuiten huomata veneemme lähteneen karkuun. Onneksi olimme välttäneet takanamme parkissa olleen purjeveneen. Vauhdilla kannelle, moottorit käyntiin ja ankkureita kiskomaan. Onneksi mitään vaaraa ei sinällään ollut, sillä takanamme oli reippaasti tilaa. Mitä opimme? Vaikka kuinka yrität ja kaikki näyttää hyvältä, voi kaikki silti eponnistua.... Hieno opetus tällä tavoin ilman vahinkoja! Täytyy kyllä mainita, että adrenaliinipiikissä ankkurit nousevat vauhdilla ja nyt ravintolassa istuessani huomaan jokaisen kiskomiseen osallituneen lihakseni huutavan yhdestä suusta Hoosiannaa :) Mitähän ne huutavat aamulla, kun herään ;) ?
Juu...loppu hyvin kaikki hyvin. Siirryimme Petite ansen poukamaan kauniin kylän laidalle. Kiinnitimme itsemme vapaana olleeseen poijuun (eipähän tarvitse tänään enää miettiä ankkurin pitävyyttä) ja tulimme rantaravintolaan ansaitulle aterialle. Maukasta oli :) ...ja hinnat euroissa, sillä tulimmehan takaisin EU:n alueelle.
Nyt veneelle parantelemaan Martiniquelta saatua flunssaa...
Palaillaan!
