Jokin kumma Ruotsin postilaitoksella on meitä vastaan, kun tuntuu, että yhteistyö meidän välillä ei onnistu lainkaan..Eilen matkalla Simrishamniin Kalmar Marinan ystävällinen täti soitti, että pakettimme on saapunut heille...siis Kalmariin! Uskomatonta! Ja minä kun vartavasten soitin postiin ja varmistin useampaan otteeseen, että toimitetaanhan paketti aikaisemmasta poiketen Simrishamniin...kyllä sapetti... No minä soitin sanarikkaan puhelun postilaitokselle ja mitä he tekivät? Vastaus: no pesivät tietenkin kätensä koko jupakasta -> "hyvä rouva, ei meillä ole mitään mainintaa Simrishamnista...." niin..no kuinkas intät vastaan? Heillä kun on se nauhoittava puhelin, ei minulla.
Hetken puhallettuani totesin Markulle, että mitäs nyt? Markku siihen tuumasi, että höh, vuokrataan auto. Tänään me sitten ajelimme uuden uutukaisella pikku golfilla takaisin Kalmariin ja haimme paketin. Samalla kävimme Ica stormarknadilla täydentämässä muonavarastot ja muut puuttuvat jutut. Ihan kätsy juttu! Ainoa vastaisku koko päivänä oli se, että minä innoissani ajelin reippaasti ohi risteyksen paluumatkalla (.....50 kilometriä) ja emme voineet palauttaa autoa tänään....ja emme siis päässeet heti aamuyöstä jatkamaan matkaa, vaan joudumme odottamaan ainakin klo 10.00 asti, jotta voimme auton palauttaa....ja sitten tuulet ovatkin jo kääntyneet vastaisiksi ja saamme ryskyttää moottorilla vasta-aaltoon... Eli oikeasti aika suuri vastaisku....
Pyrin kuiten ajattelemaan positiivisesti. Nyt meillä on kaapit täynnä ruokaa! Oli huippua käydä kunnon ruokakaupassa (satamien läheisyydessä yleensä pieniä ja kalliita kauppoja joiden tarjonta suppeaa)! Ja nyt saamme myös nukkua pitkään..
Hyvää yötä,
Ps. Simrishamnista minulla ei ole paljoa sanottavaa, en ole kerennyt laisinkaan tutustumaan. Satama-allas täynnä veneitä, palveluina ainakin suihku, vesi, sähkö.
