Tänään aamusta Itävaltalaissyntyinen tuttavamme haki lapset ja Sannan vierailulle luokseen, jonka jälkeen sovimme näkevämme toisemme Barbadoksen Yacht Clubilla. Aikaa tapaamiseen meille veneelle jääneille annettiin kaksi tuntia. Miten käyttää aika mahdollisimman tehokkaasti? Heti alkuun aloimme pohtimaan, että sana Yacht Club ei oikein sovi meidän vaatevarastollemme :) yleensä näissä paikoissa pakataan pukeutumaan hieman siistimmin ja pojilla, kun kaikki siistit paidat olivat jääneet Suomeen. Minä itse pakatessani vaatteita, jätin kaikki siistimmät vaatteeni pois matkasta siltä varalta, että ne homehtuisivat täällä vallitsevassa kosteudessa (vielä ei tätä vaaraa ole ollut).
No siis...kaksi tuntia tulisi sisältämään siistimmän paidan etsintää pojille ;) no mitä muuta? No koska venettäkin olisi hyvä laittaa voisimme vähän hipaista kyljen ruosteläikkiä ja laittaa maalia päälle. Tämän jälkeen tieten pitää vielä käydä suihkussa. Töihin siis. Markku edellä porakoneen kanssa, Tomi perässä teräsharjalla ja viimeisenä minä toisessa kädessäni pyyhe ja toisessa maalitela :) Sitten suihkuun. Homma hoidettiin niin, että yksi suihkuun, yksi veneelle pakkaamaan ja pukemaan ja yksi porisi vuorollaan uteliaiden ihmisten kanssa, jotka kärpäsparven tavoin kiertelevät venettä, koputtelevat pohjaan ja pohtivat tämän jälkeen mitähän mahtaa olla valmistusmateriaali. Tämän hienon järjestelmän jälkeen (joka muuten syntyi ihan luonnostaa) lähdimme kiiruhtamaan kaupungille.
Kaupungissa ensimmäisen liikkeen Luis Vuittonin 20 paikallisdollarin hintaiset paidat (tosi aidot ;) ) eivät miellyttäneet ostajia ja jatkoimme matkaa kohti ostoskatua ohi turisteille rakennetun ostoskadun. Täältä liikkeestä numero kaksi löytyi rakentavan hintaneuvottelun jälkeen kaksi silmää miellyttävää paitaa miehille.
Tämän jälkeen hyppäsimme paikallisbussiin, joilla olemme kahden paikallisdollarin hintaan tottuneet matkustelemaan ympäri saarta. Kyyti on kovaa ja musiikki soi lujaa... Rytmi on jo kaikille tuttu "ke-bab-bi-kop-pi, ke-bab-bi-kop-pi", joka on tämän maailmankolkan tunnetuin rytmi... Ja jota soitetaan niin mahtavalla voimalla, että munuaiset tuntuvan tärisevän basson voimasta :)
Clubille kerkesimme 20 minuuttia myöhässä tavoiteaikataulusta, mutta onneksi myös toiset myöhästyivät hiukkasen jolloin kerkesimme hetken hengähtää.
Clubille tullessa Markku kirjautui sisään kipparina ja saimme oikeuden oleskella Clubin alueella. Clubilta löytyi mm. hieno ravintola, tenniskenttä sekä minulle mahtavana yllätyksenä hienot suihkut.
Isabella (ystävättäremme) kestitsi meitä päivän ja saimme nauttia tarinoista Barbadokselta. Minua erityisesti kiinnostuvat jutut Barbadoksen luonnosta. Barbados on ainoa korallisaari muiden saarten ollessa tuliperäisiä. Tästä on saarelle hyötyä esimerkiksi sitä kautta, että saarta ympäröivät koralliriutat ohjaavat merivirtoja ja sitä kautta mm. hurrikaanien kulkureittejä, jolloin ne eivät yleensä iske saarelle, vaan kulkevat joko saaren ete-, tai pohjoispuolen kautta ohi.
Korallista johtuen saaren hiekka on vaaleaa ja hiekka puolestaan mahdollistaa veden suodattumisen ja säilööntymisen, jolloin saari on makeavesivarantojen kautta poikkeuksellinen saari ja esimerkiksi juuri veden edullisuuden vuoksi satamassa pyörähtää lähes päivittäin megaluokan karibianristeilijöitä vesitankkejaan täydentämässä.
Saaren ohi virtaavat merivirrat ovat myös mielenkiintoisia. Merivirrat johdattavat suoraan Atlantin ylittäjät Barbadokselle. Isabella kertoi, että ilman peräsintäkin olisimme ajatuneet saarelle :) Hän kertoi, että muutama vuosi sitten ryhmä Atlantin ylittäneitä oli joutunut hylkäämään veneensä. Kävi kuiten niin, että vene saapui kolme päivää ennen heitä saaren eräälle rannelle. Rannoille huuhtoutuu muutakin mielenkiintoista. Pari viikkoa sitten rannoille oli ilmestynyt alumiinin palasia ja näiden alkuperäksi oli selvinnyt tarkastuksissa Ranskan Guiana ja ESA, jonka avaruusromusta oli kysymys :) Toisinaan virtojen mukana tulee ikäviäkin yllätyksiä. Muutama vuosi sitten saarelle ajautui alus sisältäen kyydissään kuusi kuollutta matkustajaa. Vene oli lähtenyt Afrikasta kohti Kanariansaaria pääsemättä ikinä perille moottoririkon vuoksi. Näin tämä laitonkuljetus päätyi surullisesti Atlantin toiselle laidalle Barbadokselle.
No mutta siinäpä muutama tarina...
Päivä meni erinomaisesti. Lapset leikkivät innoissaan uusien ystäviensä kanssa ja aikuiset nauttivat lämmöstä ja mm. Barbadoksen omista herkuista, kuten friteeratuista lentokaloista sekä hyvästä seurasta.
Kiitos Isabellalle, joka totesi jossain keskustelun vaiheessa Barbadoksen olevan yksi paratiisi maan päällä :)
Yhdymme tähän...
Nyt nukkumaan!
