Aamuyöstä kuuden aikaan saavuimme Maakallalle. Matka Raahesta tänne jouduttiin taittamaan moottoria apuna käyttäen, sillä tuuli oli suoraan vastainen.
Maakallan saari muodostaa parin Ulkokallan saaren kanssa ja niiden erikoisuutena on vuodelta 1771 peäisin oleva itsehallintaoikeus. Ylintä päätätäntävaltaa edustaa Karikokous joka kokoontuu joka kesä Jaakonpäivää edeltävä sunnuntaina päättämään saaren asioista.
Vilkkainta saarten elämä on ollut 1800-luvulla jolloin kesäsin saaressa saattoi asustaa yli 200 ihmistä. Vielä nykyäänkin paikka on kalastajien suosiossa.
Saaren yksi kiva kulttuurihistoriallinen kohde on pieni kirkko joka erottuu myös ottamistamme valokuvista. Muuten saaren ulkoinen habitus muistuttaa paljon meille tuttuja Perämeren pohjukan saaria.
Nyt odottelemme kello viiden saunaa. Itse olen päivän lepäillyt. Sinnikäs yskä ei meinaa ottaa laantuakseen. Onneksi muistin ottaa yskänlääkkeen mukaan niin onnistun nukkumaan. Lapset puolestaan ovat virtaa täynnä. Sillä aikaa kun minä nukuin, lapset temmelsivät Markun kanssa saarella ja molemmat tulivat lahkeet ärkinä takaisin veneelle. Ilmeisesti rantaveden lämpötilaa oli tullut testattua tarkemmin :)
Yötä vasten lähdemme luultavasti jatkamaan matkaa. Nyt ainakin näyttäisi tuulta riittävän ja hyvästä suunnasta, mutta yöllä se saattaapi kääntyä vastaiseksi. Katsotaan... Mukava kohde tämä kuitenkin on vierailulle!
Terv. Marika
Ps. Tosi mahtavaa, kun niin moni seuraa matkamme etenemistä ja kiitos kaikista kommenteista, ne piristävät päiviämme kummasti :)
