Eilen saavuimme tänne Karibian helmeksi kuvatulle alueelle, Grenadiineille. Matka meni vähän töyssyisästi vastatuulessa, mutta perillä vastassa olivat jälleen kauniit uudet maisemat. Yksi tänne siirtymisen kohokohta oli ylittää veneellä vedenalainen vielä aktiivinen tulivuori "Kick'em Jenny", joka kohosi noin kahdeksan kilometrin päässä Grenadasta..."enpäs ole ennen purjehtinut aktiivisen tulivuoren vierestä", tuumasi kippari venettä ohjaillessaan. Tulivuoren päältäkin olisi voinut extremen harrastajat purjehtia, mutta perhepurjehtijat ohittivat tämän viimeksi vuonna 2001 purkautuneen tulivuoren turvallisesti suojavyöhykkeen ulkopuolelta :)
Union Island oli enimmäisenä St. Vincentille kuuluneista Grenadiineista vuorossamme ihan vain käytännönsyistä, sillä tullaus maahan sisään tapahtui saaren kautta. Ensimmäisen kerran koko matkan aikana vastassamme oli liuta "vene-poikia", jotka kuumeisesti kilpailivat saadakseen meidät kiinnittymään juuri heidän poijuunsa. Hieman poiju-pojan toimesta sähelletyn poijukiinnittymisen jälkeen maksoimme poijun (80ECD/~22e) ja lähdimme kirjaimellisesti viereiselle lentokentälle kumiveneellämme tullautumaan.
Tullaus...se olikin mielenkiintoinen juttu. Lentokenttä ensinnäkin toimi hyvin rentoon tyyliin. Tullinainen hymyili kipparille koko virallisuuksien ajan ja juuri ennen asioiden loppua hän kysäisi, että ei "teitä kiinnostaisi hänen miehen valmistama erinomainen kala-ateria huomenna?"... No niin...uskalla sanoa ei juuri ennen leiman lyöntiä passeihin. Niinpä tänään lähdemme suuntanamme Karibian Piraatti-elokuvan kuvausmaastot ja luvassa pitäisi olla "erinomainen kala-ateria" :) Maisemat ovat varmasti upeat...katsotaan onko kala-ateria ;)
No...tullinaisen jälkeen hän, hymyillen myydystä ateriasta, ohjasi meidät vähemmän hymyilevän tullimiehen luokse hoitamaan raha-asiat. Tämä mies ohjasi ensimmäisenä miehemme pienelle "juoksumaratoonille" rikkinäiselle raha-automaatille, jonka jälkeen miehet onnistuivat hymyään käyttämällä saamaan rahaa lähikaupasta (kunhan ensin ostivat rommipullon...). Tämän jälkeen annettuaan maksun tullimiehen käteen, tämä oli tyynesti tuumannut Markulle, että "nyt ei kyllä ole vaihtorahaa antaa takaisin, mutta ei kait se haittaa?" Niin no...sinullahan se on leimasin kädessä, joten eipä kait se haittaa ;) Ajattelepas itse, kun Tornion poliisilaitoksella passia hakiessasi virkailija tuumaisi sinulle, että "no kappas...näyttäisi olevan vaihtokassa tyhjänä, mutta ei kait se haittaa?"
Tämän hieman yrmeän tullimiehen jälken hän ohjasi kipparin seinän toiselle puolelle maahantulovirkailijan luokse. Täällä taas sama kuvio. Pari leimaa, maksu ja "oho..näyttäisi olevan vaihtokassa tyhjänä" :) pienistä rahoistahan oli koko ajan kyse, mutta niin...tämä oli matkan ensimmäinen kerta.
Tullauksen jälkeen aterioimme paikallisella Yacht-klubilla isojen elävien haiden ympäröimänä, ilman turvakaiteita. Lapset nauttivat vanhemmat ei. Tänään on viimeinen päivä Jarin ja Tanjan kanssa, sillä huomenna he jatkavat matkaansa Barbadokselle ja kotiin. Tänään tarkoituksemme on pyrähtää päiväretkelle Tobago Cays -saarille joissa tosiaan kuvattiin otoksia Karibian piraatti -elokuvaan. Eli nyt haukkaamaan pala paratiisia :)
Palaillaan!
