sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Neljäs nuhapäivä (La Coruna)

Heips,

Tänään olemme viettäneet aivan vain kotipäivää veneellämme. Englannissa lukemani Tuntematon sotilas on nyt siirtynyt Markun käsiin ja minä puolestani olen aamun vain köllötellyt.

Iltapäivästä jatkoin omaa perähuoneprojektiani. Maalasin valkoisella loputkin entisistä ikkuna-aukoista ja tämän jälkeen aloin siivoilemaan. Olin eilen ehdottanut Markulle, että otetaan perähuoneen seiniltä pois kaikki rumat vanhat peitemuovit ja maalataan kaikki valkoisella. Hän ei siinä vaiheessa kommentoinut asiaa, mutta juuri kun olin aloittamassa siivousta Markku innostuikin ideasta ja niinpä perähuoneprojektini on edelleen kesken ja odottaa huomista :)

Viime yönä naapuriravintolassa juhlittiin oikein kunnolla, sillä vielä neljältä yöllä heräsin unissani laulamaan taustalla soivan Loreenin "Euphorian" tahdissa. Jossain vaiheessa yötä heräsin taputukseen jota tehtiin veneen pohjaan. Ilmeisesti joiillekin juhlijoista oli tullut tinka veneemme materiaslista ja asiaa oltiin tultu kokeilemaan pohjaa taputtamalla...juu-u, terästä se on. No toivottavasti tämä yö on hieman rauhallisempi, vaan eipä nuot lapset häiriintyneet musiikista lainkaan. Itse ainoastaan heräsin, jos korvatulppa tipahti, tai joku paukutti veneen pohjaa ;)

Kävimme perhepesulla pihalla. Nyt kun vene on täällä ylhäällä kaikki perustoiminnot ovat hieman vaativia. Emme pääse viikonloppuna Marina Secaan suihkuun, sillä paikka on kiinni, joten homma täytyy hoitaa ulkoilmassa. Niin kannoimme veneestä ämpäritolkulla lämmintä vettä, istutimme lapset vahingossa mukaan ottamaani punkkaan (onnellinen vahinko, josta on jo ollut paljon hyötyä) ja vaahdotimme saippualla. Lapsista oli mukavaa ja hymyt olivat herkässä. Lasten jälkeen oli vanhempien vuoro. Emme met sentään punkkaan yhdessä, tai edes yksistään ängenneet, vaan siirryimme hieman syrjemmälle (tarkemmin sanottuna veneen kölin taakse). Tottahan toki juuri sillä hetkellä, kun minä häveliäs olin saanut itseni vaahdotettua, saapui satamaan veneellään paikallinen sukellusporukka ja heitä vastaan rymisteli hallin kulman takaan kunnon vastaanottojoukot :) Pikavirutus käyntiin, eli kauhalla vettä päälle, samalla kun päässäni soi Irwin Goodmanin kipaleen "viuhahdus" kertosäkeistö. Hyvin selvisin...ainakin luulen niin...nyt on harjoiteltu, joten huominen suihkuttelu menee jo toivottavasti rutiinilla ;)

Sisällä veneessä Markku moitti yllättäen, että häntä palelee. Nyt hän kuitenkin itse huomasi, että jos ei nyt laittais puhallintaan päälle, kun veneen lämpömittarit näyttävät joka puolella +27 astetta :) Kävi hän kuiten esittelemässä minulle takamustaan, joka oli kylmä, eli häntä paleli lämpötilasta huolimatta...näin hän ainakin tuumi kömpiessään keulaan peiton alle :)

Iltapalaksi söimme possupihvejä ja perunoita kreikkalaisella jogurttikastikkeella joka oli maustettu Göteborgin sukulaisteni (Sainin ja Erkin) ohjeiden mukaan piparjuurella. Olipas hyvää ja maistui kaikille. Suvi söi ja totesi: "tuji on yt iitos, tuji ähtee ukkumaan" ja niin me pesimme hampaat ja Suvi kömpi sänkyyn Simo Siili ("Timo Tiili", kuten Suvi itse sanoo) kainalossaan ja väittäisin, että minuutti tästä ja piiku nukkui.

Suvi sai Simo Siilen serkultani Sinikalta Göteborgissa ja siitä lähtien "Timo Tiili" on ollut mukana menossa. Eräs parivaljakon rankimmista erohetkistä on ollut Lontoon lentokentällä, kun "Timo" piti laittaa läpivalaisulaitteeseen. Siellä piiku odotti silmäkovana, että koska laatikko joka pitää "Timo Tiiltä" sisällään saapuu masiinasta ulos ja suuri oli halaus jonka Simo sai, kun pääsi jälleen Suvin syliin. Myös tullivirkailijat huomasivat asian vakavuuden hymyssä suin ja toiminta oli ripeää. Tästä eroepisodista lähtien parivaljakko onkin ollut erottamaton :)

Että tämmöistä tarinaa tänään... Jokohan huomenna saan oman perähuoneprojektini valmiiksi, niin asiat täällä veneen sisällä voisivat palautua ennalleen.

Mutta se onkin jo sitten uusi juttu ja palataan siihen huomenna :)

Hyvää yötä kaikille!