Tänään ennen kuin aurinko ehti kunnolla nousta Markku oli jo ylhäällä työvaatteet päällään. Minä yritin epätoivoisesti kääntää kylkeä ja tukkia korviani korvatulpilla ja tyynyillä. Aluksi onnistuinkin tehtävässä oikein hyvin kunnes ulkona rälläkkä käynnistyi ja vasaran iskut tärisyttivät venettä. Tässä vaiheessa korvatulpista ja pään päällä olevista tyynyistä huolimatta meteli tunkeutui pään sisään ja totesin, että oli pakko luovuttaa...
Markun tavoitteena oli tänään hitsata kaikki perähuoneemme ikkunat umpeen maalausta varten. Me otamme veneestä perähuoneen sivuikkunat pois, sillä net on vähän kehnot ja ikkunoihin liittyy aina vuotovaara, joka ymmärrettävästi ei ole mukavaa suurella merellä. Muistutuksena vielä, että Atlantin vesi on paljon suolaisempaa kuin Perämeren lähes makea vesi. Suolaisen veden kastelemat vaatteet ja patjat eivät kuivu, vaan tuntuvat aina kosteilta ja nihkeiltä.
Nyt on siis hyvä hetki poistaa ikkunat ja jättää jäljelle ainoastaan perän avattavat ikkunat ja kattoluukku. Markku siis hitsaili ja rälläköi ulkopuolelta ja minä koitin suojailla perähuonetta epätoivoisesti syttymästä tuleen :) Yhteistuumin hitsaus eteni vauhdikkaasti. Marina Secan työmiehet kävivät vuoronperään ihmettelemässä Markun työvauhtia ja hyvää jälkeä sekä ehdottelivat toinen toisen perään kahvitaukoa. Markku tähän tuumasi aina, että työt ensin ja lepo sitten...ja jatkoi hitsausta...ja minä sieraimet mustana varjelin omaisuuttamme ja naureskelin, että kattoluukkumme muistutti pahimpina savuhetkinä suorastaan savupiippua :)
Markku oli ahkera ja seitsemältä aloitettu työ oli valmiina kello neljältä. Kiirehdimme nälkäisinä suihkuun ja lähdimme viereiseen ravintolaan syömään. Syöminen ei kuitenkaan onnistunut, sillä kokki oli ilmeisesti siestaa viettämässä ja jouduinme mahat kurnien palaamaan veneelle. Onneksi jääkaapista löytyi pizza ,"Pollo Rosso" , jonka työnsin uuniin ja pyöräytin samalla sämpylätaikinan. Taikinan noustessa mutustelimme pizzan ja tämän jälkeen laitoin sämpylät uuniin ja lähdin kävelemään Corte Inglese tavaratalolle ruokaostoksille ja muuten vain ihailemaan kaikkea pientä ja kivaa...ihailu on onneksi edullista ;)
Reissu meni mukavasti. Tavaratalolle pääsee kävelemällä upeaa uutta rantatietä pitkin. Onnistuin jälleen ahnehtimaan ruokaa niin paljon, että hartiat mutkalla sain kantaa niitä takaisin veneelle. Onneksi levähdyspisteitä oli runsaasti ja sain samalla ihailla uusia maisemia ja nauttia elämästä...nauttiminen on kuitenkin iltaa kohden hieman vaikeutunut, sillä ilmeisesti Suomesta tuliaisina saamani flunssa alkaa ottamaan ylivallan kehostani. Olen koittanut lääkitä itseäni buranalla, valkosipulilla, kuumalla juomalla ja hyvillä ajatuksilla. Nyt vuorossa on lepo -> "uni paras voitehista".....ainakin toivon niin :)
Hyvää yötä
