lauantai 13. heinäkuuta 2013

Helle-etenemistä kohti Nynäshamnia sekä Tukholman-saaristo

Hiphei!

Täällä sitä liplatetaan moottorin tahdissa. Tuulta ei ole lainkaan! Lämpömittari näyttää aivan karibian lämpötiloja, jolloin väki viihtyy kannella bikineissään. Itse yritin kolmen tunnin yöunien jälkeen jatkounia peräkammarissa, mutta kuumahan siellä tuli ja unet jäivät lyhyeksi. N

ukutaan ensi yönä, kun jäämme näillä näkymin vastatuulisuojaan jonnekin :)

Lämpöä siis piisaa!







Matkaan Västervikistä...spot-lähetin kenkkuilee!

Hei,

Juuri lähdimme jatkamaan matkaamme. Mukana perhe-Yliniva, Riikka ja Tuukka. Kaikki hyvin.

Spot-lähetin ei jostain syystä tee päivitystä nettiin, eli hämminki lähettimen ympärillä jatkuu..

Olemme siis jo matkalla, oletettu seuraava välipysähdys Nynäshamn.

Hyvää yötä kaikille!

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Västervik

Hiphei!

Täällä seikkailemme edelleen...paikasta seuraavaan...

Nyt olemme saaneet nauttia ajelusta kalliosaarten vierellä. Onhan hurjaa näin perämeren veneilijälle. Tuossa nyt on nuot kalliot parin metrin päässä ja alla vettä kymmenen metriä. Eipä tässä hätiä mitiä niin pitkään, kun sitä vettä tosiaan alla riittää ;)

Kohta nappaamme uudet vierailijat, Riikan ja Tuukan, veneelle Västervikistä. Muksut jo odottavat uusia tuttavuuksia innoissaan :)

Mukava päivä takana!

Ps. Kuvina kuvasarja joka päiväisestä mastojumpasta...











Oskarshamn

Hei,

Täällä olemme pikapysähdyksellä. Jari hyppäsi lentobussiin ja me jatkamme piakkoin matkaamme. Oikein mukavan näköinen tämä keskustan satama. Palvelut kivenheiton päässä ja laiturissa vettä ja sähköä tarjolla niitä tarvitseville :)

Mutta nyt leikkikentälle!





torstai 11. heinäkuuta 2013

Vanha mukava tuttavuus, Kalmar!

Hiphei,

Matkaa olisimme jatkaneet vauhdilla kohti pohjoista, mutta nyt luonto asettui meitä vastaan iskemällä kasvoillemme tiukan vastatuulen. Emme edes yrittäneet vastatuulimenoa, sillä muistissamme oli liian hyvin vielä kuvat itämeren terävistä ja ryskyttävistä aalloista, joten päädyimme vain käyttämään hyväksemme matalapaineen upeat sivutuulet ja kurvata tuttuun suojasatamaan kelejä odottamaan :) mielestäni tämä oli hieno idea, sillä Kalmar on todella miellyttävä pikkukaupunki :)

Saapuminen satamaan oli ihana..."hei katsokaa pojat, tuolla on suomalainen vene...mennään heti juttelemaan...ihana puhua Suomea!", "hei! Tuolla on toinen suomalainen vene...mahtavaa!". Kuinka kiva olikaan nähdä siniristilippuja lämpimän, suorastaan kuuman, kesäpäivän iloksi.

Satamassa kiinnitys tehtiin edelliskerrasta opittuna lähemmäs kaupunkia ja viereistä ostoskeskusta. Äkkiä purjehduskamppeet pois, sillä hiki virtasi kuumuudesta otsalla. Eipä siinä pitkään maisemia ihailtu, kun pääsimme kalmarille jo tuttuihin töihin, nimittäin pelastamaan veden varaan tippunutta veneilijää. Mikä tätä paikkaa vaivaa ;)? Viime vuonna aivan sama juttu ja jälleen... Setä oli niin tohkeissaan auttamassa viereensä saapuvaa tanskalaisvenettä, että kompuroi jalkoihinsa ja "flip"! Minä rauhassa katselin tätä komeaa kierteellä sivuköyden ylittävää lentoa ja laskeutumista veteen...muistan pureskelleeni vielä hetken kädessäni ollutta nektaria ennen kun sain tapahtuneen purjehdusväsymyksestä johtuen kelattua päähäni uudelleen.... "Siis todentotta...olen jälleen Kalmarissa, ilma on helteinen ja rauhaisa...syön nektaria ja mitä sitten?...naapuriveen ruotsalaisherra päättää aloittaa uintihyppyharjoituksensa..." Muistan vain lentävät jalat, kierteen ja plums...."Markkuuuuuu....täällä on mies vedessä!!!"

Mitä tekevät parkkiin yrittäneet tanskalaiset? Oikeaoppisen äkkiperuutuksen, sillä muuten olisi naapurikansalaisemme päässyt tsekkaamaan veneenpohjaa. Mitä tekevät 15 rannalla istunutta ihmistä, jotka nauttivat sataman elämästä katselemalla meidän veneilijöiden touhuja? Uskokaa, tai älkää...nauroivat partaansa! Voi mahotonta!.....jos olisin juoksuni ohessa kerennyt sättimään aivan kyykkyyn nauramaan käpertynyttä ruotsalaisrouvaa (kuulin puheesta), olisin sen tehnyt. Nyt kuiten katsomaan uimaria...Siihen mennessä, kun minä ehdin paikalle, kukaan läheisistä ihmisistä ei ollut laiturin reunalla katsomassa miten tilanteessa kävi...Sen sijaan naurettiin ja imitoitiin näyttävää kierrelaskeutumista....Kun me kerkesimme paikalle, oli herra kääntynyt kohti oman veneensä perää ja oletin hänen kiikkuvan sieltä veneeseen. Näin ei kuiten käynyt, sillä vanhemmaksi herrashenkilöksi tämä olisi vaatinut liikaa ponnisteluja. Tanskalaiset, joita mies oli juuri yrittänyt auttaa laituriin huusivat meille, että mennä auttamaan. Niinpä Markku ja Jari yhdessä kolmannen veneilijän kanssa kiiruhtivat paikalle ja auttoivat miehen veneeseensä.

Mitä tästä opimme? Vastaus: Kalmar on paikka, jossa ilmeisesti ihmiset pakkaavat tipahtelemaan veneiden kansilta veteen...älä siis kuljeta taskuissasi mitään elektroniikkaa, tai vastaavaa :) ...varmista vielä, että viereinen vene on tarpeeksi kaukana ennen kuin suoritat mahdollisen oman ilmalentosi, jotta et lyö päätäsi ja tärkein sekä viimeinen huomautus ei kyllä imartele naapurikansalaisiamme, mutta viimeisenä varmista, että vierelläsi on muita veneilijöitä,(muutaman sataman jälkeen ei mielellään muita skandeja), jotta hypyn jälkeen pääset takaisin veneeseesi....tämä siis siinä tilanteessa, että et ole ennakkoon varautunut mahdolliseen vahinkokeikautukseen laskemalla perätikkaitasi veteen ;)

No se siitä kompuroinnista. Helle muuttui yhtä nopeasta, kun oli kasvoillemme iskenytkin. Sade ja tuuli alkoivat töihin, eli nappiajoituksella satamaan saavuimme. Päätimme lähteä kylpylään, jotta lapset saisivat hetken kirmailla vesielementissään. Kylpylä oli selvästi vuodelta miekka ja kilpi, mutta jälkikäteen kunnostettu rakennus. Pukukopit olivat siistit. Suihkuissa ihmettin hiuksiani pestessäni, että miksi saunoja oli kaksi ja miksi toisessa lukee "kuiva" ja toisessa "märkä". Oletin, että "märkä" viittaa meille perinteiseen saunaan ja ihmettelin saunaan mennessä, että mistä löydän kiulun. Kyseessähän oli ensimmäinen saunamme piiiitkäään aikaan. Kysyin vesikiulua eräältä naiselta suihkun puolelta ja hän ihmetteli, että mitä minä sillä...."no heitän kiukaalle löylyä..." "Miksi ihmeessä haluat heittää kiukaalle vettä?...sinnehän tulee vettä koko ajan katosta", "täh!?" Menin saunaan katsomaan ja toden totta! Katossa oli yksi pieni sumutin joka sumutti "sumua" saunan ilmaan..."vai että märkä sauna :)" No kiitosta saunoile erinomaisesta lämpötilasta...kuumahan siellä oli niinkuin piti, eli kello kädessä saunominen ei olisi täällä onnistunut ;) Näin lopussa olen vielä tytyväinen, että en naiselta koivuvihtaa tiedustellut....

Toinen erikoinen piirre meikäläisittäin oli paikallisten naisten häveliäisyys. Itse en tilannetta etukteen edes rekisteröinyt, vaan tempasin vaatteemme pois ja suihkuun. Pesin itseni ja ihmettelin samalla muiden kylpijöiden katseita. Vasta lopussa tajusin, että muut naishenkilöt minua ja erästä kiinalaisrouvaa lukuunottamata pesivät itsensä uima-asuissa, saunoivat uima-asuissa (eivät istuneet lauteilla, vaan seisoivat keskellä "kuivan" -saunan lattiaa) ja uima-asuista riisuuduttiin pyyhkeen sisällä ennen pukeutumista. Tähän kyllä olin jo törmännyt tanskalaisten osalta, jotka eivät sallineet veneessään alastonta peseytymistä aikuisilta ihmisiltä, jotta heidän murrosikäisten lastensa mielet eivät järky. No...maassa maan tavalla...minä noukin pyyhkeen ympärilleni ja pyrin pukemaan itseni ympäröivien naisten tapaan ilman mitään turhia pyllyn vilautuksia. Ja tämä oli muuten haastavaa (ja luultavati paheksusta herättävää) aivan liian pienellä pyyhkeelläni, joka juuri ja juuri riitti ympärilleni :). Kaiken kaikkiaan yllättävää, johon en ollut osannut varautua...voihan tieten olla, että olin kylpylässä väärään aikaan, jolloin vuorossa olivat häveliäämmät, sillä tähän en kyllä ole aikaisemmin Ruotsissa törmännyt.

Kylpylä oli kiva, joskin vesi oli kylpyläidyliin aikas kylmää. Lapsia se ei hidastanut, vaan vesipetomme olivat elementissään. Nyt voi kyllä sanoa, että Suvin uimaan oppiminen on hiuskarvan varassa. Yritystä riitti ja eteneminen on vauhdikasta, joskin edelleen veden alla tapahtuvaa :) Aatos puolestaan uiskenteli hyvin tuttuun tapaan...nyt nautittiin vesileluista ym.

Kylpylän jälkeen nautimme erinomaisen illallisen paikallisessa ravintelissa.

Mukava oli päivä...nyt edelleen pohjoistuulen pitäessä pintansa, nautiskelemme ainakin vielä tämän päivän Kalmarista!















tiistai 9. heinäkuuta 2013

Pieni matkakertomus

Hei,

Täällä sitä mennään klo 22.33!
Aurinko paistaa lämpimästi, ei aallokkoa, tuulta hienon hienosti...semmoista on etenemisemme tällä hetkellä. Valtava tuulimyllypuisto siintää edessämme. Suuntamme on tällä hetkellä sellainen, että kierrämme puiston, jonka jälkeen otamme suunnan kohti Bornholmia jonne meidän tulisi saapua huomenna illasta

Mukavaa on meno. Alkaisi vain tuulemaan hieman nopeampaa, niin voisimme moottorinkin sammuttaa :)

Laivaväylällä klo 02.54
Hieman on ruuhkaa...siis voi vitsi vie! Ohjailin tuossa itsekseni kohti laivakaistaa ja ajattelin, että tämän väylän ylityksen hoitelen ihan itse, sillä kyseessähän ei ole kanaali. Oikeastaan heti väylän kohdalla sydän alkoi tykyttämään. Ympärilläni on vaivaista 23 laivaa!!!, joista kolmella kurssi suoraan minua kohti (katsoppas kuvaa)! "Apua Markku!...heti kannelle!"

Hieman oli kipparikin ihmeissään laivojen paljoudesta...tätä emme olisi ikinä osanneet odottaa. Ensimmäisen kaistan (etelään menevät) jälkeen Markku meni jatkamaan uniaan, mutta eipä unet tainneet vielä uneksi muuttua, kun kannelta kuului jälleen huuto "ei hyvä tavaton! Tule nyt tänne!" Ja jälleen olimme laivojen saartamana.

"Nyt näkyy punainen valo...joko näet vihreän?...ei jumatsuuka! Tule nyt vihreä valo, tule.....!!! Hei, nyt näkyy vihreä!" "Hei, tuohan kääntää suoraan meitä kohti...kurssi suoraan kohti itää!" Jne. Jne.....ja sitä vain jatkui ja jatkui.. Aina, kun hengähdit, sait huomata kuinka plotterin näyttöön ilmestyy uudet oranssit laivaviivat ja suurin osa niistä veneemme etupuolelle, eli kurssi meidän edestä ohitsemme.....

Kyllä oli verenpaineet ihmeissään, kun selvisimme väylän yli :)
Mikä ihmeen sunnuntairuuhka täällä on meneillään!

Klo 04.00
Vuoronvaihto...nyt nukkumaan ja Jari ohjaamaan!

Klo 13.23
Sämpylät uuniin...

Klo 13.45
Sämpylät ulos uunista...ei muuten onnistunut huomaamattani ilman patakintasta....."apua...jotain kylmää" ....jääkapille...miesten juoma kouraan ja sämpylöitä täyttelemään. Olipas hyvää!

Klo 18.00
Torkut takakannella auringon lämmittäessä....torkkuyritykset..."äiti!...saanko hakea mehua?" "Äiiitiii....Aatos ei anna minulle!"jne.

Klo 19.00
Bornholm. Huomasi aivan, että olimme saapuneet pohjoismaihin. Valitettavasti heti ensialkuun negatiivisessä mielessä, nimittäin satama täynnä eikä lainkaan virallisia paikkoja vapaana. Nyt, jos olisimme jossain Saksassa, tai sen eteläpuolella olisi joku jo huutanut meille, että tulkaa tänne kylkeen. Mitä tekee ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset? Kääntävät selän ja ovat kuin eivät kuulisi, tai huomaisi. On se kumma! Tämä sama vika on myös perinteisesti Suomessa "siitä vain tulkoon, kunhan ei tule minun kylkeen"! Tätä ei voi kuin ihmetellä... Toivottavasti tavat myös Suomessa muuttuvat...

Kysyimme kylkipaikkaa ensin ruotsalaisilta.."jåååå...ei tähän...tuolla on tyhjä paikka" "kiitos, eli missä on paikka?" "tuålla nåin....(huitoo ja näyttää joka suuntaan)"..."ahaa..kiitosta vain!" Seuraavaksi kysyimme paikka norjalaisilta..."jåååå-å....ei tähän...tästä menee lautta...ei voi laittaa tähän" Nyt jo yö...ei ainakaan vielä ole satama-altaassa huristelevaa "lauttaa" näkynyt. Emme kuiten vaipuneet epätoivoon ;) pääsimme kylkipaikalle...kylläkin mukavien saksalaisten viereen...kaikki ruotsalaiset veneissään olivat aivan hiljaa ja selkä tulijoihin päin...kyllä nuot kans on yksiä...! :)

No satamassa...Ensin satamakonttoriin. Mukava konttoristi antoi meidän käyttää pesukonetta ilmaiseksi, sillä meillä ei ollut kruunuja poletteihin. Käimme kaupungilla syömässä maittavan lounaan ja nyt (klo 23.03) siistien suihkujen raikkaana olen aivan valmis pehkuihin :)

Hyvää yötä...huomenna matka jatkuu jossain vaiheessa kohti Ruotsia....







sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Kiel, Hamburg ja matka jatkuu!

Hiphei!

Täällä olemme olleet itämeren puolella pari päivää ja vaikka mitä olemme tehneet! Hieman on olo ollut ilman nettiä "hoo-moilasena", mutta kyllä sitä pärjätään. Netittömyyteen syy on siinä, että meille on kerrottu niin Hollannissa kuin täällä, että verkot olisivat viime syksynä romahtaneet? ja siitä syystä meille on tarjottu turistiratkaisuja. Mielestämme näiden prepaid-korttien hinnat ovat mielestämme olleet kohtuuttomia... 5Gbit 50e.

Kielissä olemme lötköttäneet tutussa Holtenaun satamassa. Vuokrasimme auton kahdeksi päiväksi ja eilen vierailimme Hampurissa...emme suinkaan hampurilaisella, vaan päädyimme kokeilemaan ihan perinteistä saksalaista "würstiä", eli makkaraa. Ja hyvää oli!

Hampuri oli kaunis kaupunki, jossa olisin viihtynyt varmasti pidempäänkin, mutta nyt pohjoinen vetää kovin kummasti meitä puoleensa ja niinpä aikaa Hampurille ei ollut kuin päivä :) tämä oli ehkä muutenkin hyvä, sillä aamutuimaan innostuksissani onnistuin itselleni sakonkin hommaamaan...minä, joka en muistini mukaan ikinä ole saanut sakkoja, sain sakon nyt omaa tyhmyyttäni ja vieläpä Saksassa! Se nyt on sitten jo toinen pöljä tarina minkä vuoksi, sillä voiko olla mahdollista, että minä biologian opettaja, joka sivutoimenani olen myös biologisia inventoitejakin tehnyt, sain sakon ympäristörikkeestä! Ei siis ole totta, ja uskokaa, tai älkää, niin kyllä täällä on ollut hymy hellässä itsellänikin ja oli myös poliiseilla, jotka ammattiani tiedustelivat :)

Ihan aiheesta, tyhmyyttäni ja puhtaasti vahingosta johtuen minä sakkoni sain. Dieselin kanssa touhotin sataman alueella, jossa sitä ei saa tehdä, vaan polttoaineisiin liittyvät jutut pitää tehdä niille varatuilla alueilla. Onni onnettomuudessa oli se, että tuloni ovat suht. pienet ;) ja sitä kautta sakkokin jäi pieneksi...on nimittäin rohki kamalat nämä maan sakotuskäytännöt, sillä jos ymmärsin oikein sakkojen suuruudet, niin ainakin pöljyydestä ne lähtevät liikkeelle 50% kuukausituloista ylöspäin...makiaa, mutta kylläpä poliisillakin oli hymy huulilla, kun koitti laskea kuinka monta euroa 50% on nollasta eurosta :) halusivat ilmeisesti sitten jotain nimellistä minulta vaatia ja vielä käteisenä!...varmaan menivät pojat nakkikioskin kautta kotia ;)

Harmittihan se, mutta tekevällähän vahinkoja sattuu huomaamattomuuttaan... Onneksi Hampuri sai minut unohtamaan itseni sättimisen ja keskityin jälleen uuteen kohteeseen matkallamme. Kaupungissa suuntasimme ensimmäisenä valtavaan ulkoliikkujien paratiisikauppaan, nimittäin Globetrotterin viisi-kerroksisen tavaratalon valtavaan valikoimaan. Meinasihan sieltä mukaan tarttua vähän sitä ja tätä, mutta siten oli vuorossa mieheni aiheuttama härdelli hukkaamalla reppunsa kauppaan...Ja sitähän ei tuntunut löytyvän mistään! Olimme jo turvakameroita kelaamassa, kun Suvi ja Aatos tuumaavat vierestä, että "no höh!...isillähän oli reppu siellä teltassa...!" Ja sitten minä lähden lasten kanssa telttaosastolle, jossa Suvi suuntaa ensimmäisenä suurele teltalle ja sen oven viereiseen siivuun...Olihan Markku jo tarkistanut kyseisen teltan, mutta arvatkaas oliko reppu siellä silloin ja oliko se siellä nyt, kun pienet jalat ja silmät reppua sieltä etsivät? No siellähän se oli! Kiitos muksuille laukku Ipadeineen, eli kuvineen ja merikarttoineen löytyi :)

Hikeä otsalta kuivatessamme...lähinnä minä ja Jari, jonka uuden karheat aurinkolasit olivat repussa...jatkoimme matkaamme keskustaan jossa mm. kuusi-kerroksinen elektroniikkaan liittyviä tuotteita puhtaasti myyvä liike kutsui kipparin velipoikaa huutaen luokseen :) Olisi varmasti kotopuoleen enemmänkin tuliaisia tarttunut mukaan, mutta onneksi 50 tuumainen taulutelevisio KUITENKIN lievistä kuljetusvaikeuksista johtuen jäi vielä liikkeeseen....Ei kuulemma, pohdinnoista huolimatta, veneestä löytynyt sopevaa soppea laitteen aallokko-ryskytyskuljetukseen :)

Elektroniikkaliikkeen kautta suuntasimme täyttämään lastemme vaatevarastoja. Tämä onnistuikin maan mainiosti yhden ja saman vaateliikkeen kautta ja nyt muksut ovat sisävaatetettu kiitettävästi :) Olisittepa nähneet piikamme sovituskopissa. Silmät kiiltäen vaatteet vaihtuivat..."tämä otetaan, tämä on poikien värinen...ei oteta, oi! kun tämä on heeno....katso isi kuinka heeno paita!" Jne, jne.....vaatekaupan kautta suuntasimme iltapalalle...oli hyväääää! Olen edelleen sitä mieltä, että alan tästä lähtien suuntaamaan "euroopan makumatkani" etenkin saksan ja espanjan suuntaan :)

Illan pimeinä tunteina lasten nukkuessa ajelimme läpi kuuluisan reeberbahnin ja tien vaihtuessa moottoritien vauhdikkaaseen liikenteeseen ja pimeydessä välkkyviin kaupunginvaloihin, mieli oli onnellisen väsynyt ja raukea JA jälleen uskomatonta kyllä, kiitollinen kaikesta tapahtuneesta, sillä oli tapahtumat hyviä, tai huonoja, ovat ne edelleen kasvattavia :)

Tänään olemme puolestaan viettäneet koko päivän kielin lähettyvillä suuressa tavaratalossa, josta löytyy kaikki. Täällä eräässä valtavassa liikkeissä (merkit mm. Esprit, Only, Veromoda, Mango, Hilfiger, Jack Wulfenstein, Pepe Jeans, Burberry, Levis jne.) viereeni käveli pariskunta, joka ojensi minulle käteeni lapun jonka avulla sain kaikesta ostamastani 30% alennuksen!!! Siis täh!....ja ei paha! Voi Ruusu-ystäväni...olisitpa ollut täällä kanssani! Täältä myös kipparini löysi itselleen punaiset housut! ....sillä nythän niitä on virallisesti lupa vanhan perinteen mukaan käyttää, kun on Atlantin ylittänyt ;)

Tavaratalo on ollut huippu paikka, sillä täällä on myös yht.aikaa lastenpäivä. Upeita kasvomaalauksia (Aatos tuumasi, että "nuothan on ihan tyttöjen juttuja"..eikä siis halunnut), pomppulinnasta, puujalkoihin ja ilmapallohin...kaikkea löytyy! Lapset ovat nauttineet :) nyt väsyneinä posket punaisina istuvat vieressäni odottaen, että pojat saapuvat supermarketista, jotta voimme syömisen jälkeen lähteä kohti venettä ja uusia seikkailuita :)

Päivä on ollut paahteisen kesäinen...toivottavasti siellä pohjoisessa riittää lämpöä vielä meillekin, sillä sitä kohti taas jatkamme huomenissa :)

Ps. Spot lähettimessä ehkä jotain vikaa, kun ei ole sijaintiamme päivittänyt...tutkimme veneellä asiaa.